Lapsen heikko näkö voi oireilla monin eri tavoin. Aikuisen on syytä tarkkailla lapsen oireilua, koska heikko näkö voi hankaloittaa mm. lukemisen oppimista tai lukuintoa. Vastuu on vanhemmalla, koska lapsi tai nuori ei osaa kertoa huonosta näöstä aikuisen tavoin. Heikko näkö pakottaa lapsen silmät tekemään kovemmin töitä, kun rennosti katseleminen ei tarkenna näköä kauas tai lähelle. Tästä voi olla monenlaisia seurauksia.
Lapsen näkö kehittyy aina 10 ikävuoteen saakka, jolloin näköjärjestelmä on vihdoin aikuista vastaavalla tasolla. Vastasyntyt erotta hahmoja ja häikäistyy valoista. Muutaman viikon ikäisenä vauvan tarkin näkökenttä on 20-40cm päässä. Ja . 4kk ikäinen vauva tunnistaa jo huoltajansa kasvot. Mikäli sosiaalista hymyä ja katsekontaktia ei tähän mennessä ole tullut, syy tulee selvittää. 12 kk menessä lapsi tutkii katseellaan jo paljon ympäristöä ja näkö on jo varsin kehittynyt. Tähän ikään mennessä lapsen tulisi osata seurata liikkuvaa kohdetta silmillään.
Sitä nuorempien lasten näön tutkii aina silmälääkäri.
Taaperoikäisen näkö kehittyy vauhdilla ja syvyysnäkö, silmä-käsikoordinaatio sekä silmien liikkeiden hallinta paranevat. 5-6 vuotiaan näönkäyttö on kehittynyt niin pitkälle, että hänellä on edellytykset oppia lukemaan ja kouluikäisen näkö on jo yhtä hyvä kuin aikuisella. Lukemaan ja laskemaan opettelevalle lapselle näkeminen onkin hyvin oleellista.
Tarkkaile ainakin näitä. Pienet käytöksen muutokset
- Lapsi hieroo silmiään.
- Lapsi siristelee silmiään.
- Lapsen lukeminen on hidasta.
- Lapsi joutuu hakemaan tekstin lukukohtaa monta kertaa tai seuraa aina tekstiä sormellaan.
- Lapsi lukee vain toisella silmällään: päätä kääntäen tai toisen silmän peittäen.
- Lapsi hakeutuu yhä lähemmäs TV:n tai tietokoneen ruutua.
- Lapsi liikkuu korostetun varovaisesti luonnossa.
Muutokset yleisvoinnissa
- Lapsi on haluton katsomaan tai lukemaan kirjoja.
- Lapsi ei innostu rakkaasta harrastuksesta entiseen tapaan.
- Lapsi ei halua askarrella tai piirtää.
- Lapsen päätä särkee.
- Lapsi on väsynyt.
- Lapsi on levoton.
- Lapsella on epämääräinen paha olo.
- Lapsella on oppimisvaikeuksia.
- Lapsella on vaikeuksia keskittyä.
Hyvä lukutaito auttaa menestymään koulussa ja jatko-opinnoissa. Koulutuksella taas on suora yhteys elämässä pärjäämiseen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hyvin näkevä lapsi ja nuori lukee ja katselee mielellään kirjoja, lehtiä ja sähköisiä sisältöjä. Kun näkeminen on huonoa, ei lukeminen suju. Ja kun lukeminen ei suju, oppiminen hankaloituu eikä kouluunkaan ole välttämättä niin kivaa mennä.
Se, että lapsi ei vaikuta kuuntelevan, oppivan tai ymmärtävän, voi johtua siitä, että lapsi ei näe riittävän hyvin. Kun lapsen näkökykyä korjataan, saattaa koulunkäynti ja seuraelämä parantua.
SILMÄLASIT
Silmälaseilla voidaan korjata näköä hyvin laajasti. Silmälasien kehys tulisi saada valita oman maun mukaan, jotta ne tutuvat mileuistalta varusteelta. Silmälaseja voi olla erilaisia eri käyttötarkoitukseen, kuten kouluun ja urheiluharrastuksiin.
PIILOLINSSIT
Näköä voidaan alkaa korjata piilolinsseillä jo 8-vuoden ikäisillä. Vanhemmat osaavat silloin parhaiten arvioida onko lapsi tarpeeksi kypsä piilolinssien käyttöön ja hoitamiseen. Nykyaikaiset kosteat ja hengittävät piilolinssit aiheuttavat harvoin komplikaatioita oikein käytettynä. Piilolinssit eivät muuta ulkonäkä, mikä voi toisille lapsille olla erittäin tärkeä seikka. Piilolinssit saattavat myös sopia joihinkin harrastuksiin silmälaseja paremmin. Näönkorjausta tarvitsevalla lapsella ja aikuisella tulee kuitenkin aina olla käytössä silmälasit piilolinssien rinnallla. Piilolinssit eivät voi olla ainoa näköä korjaava ratkaisun. Piilolinssien sopivuuden arvioi optikko.
Lähde www.lapsennako.fi